Seuraa meitä facebookissa  

Hyvä tietää

  • Tulehtunut viisaudenhammas hoidetaan tyypillisesti ensin paikallisesti ja antibiootein. Tulehduksen rauhoituttua hammas on hyvä poistaa, sillä tulehdus uusii usein noin puolen vuoden kuluttua.
  • Jos hammasta ei päästä juurihoitamaan ja juuren kärjessä on tulehdus, voi edessä olla juurenpään leikkaus. Tähän turvaudutaan entistä harvemmin hammasimplanttien eli titaanisten keinojuurten yleistyttyä.
  • Allergia, pahanlaatuinen kasvain tai tietyt yleissairaudet voivat selvitä suusta otettavalla kudosnäytteellä.

Suukirurgiset toimenpiteet

Yleisimpiä suukirurgisia toimenpiteitä ovat hampaan tai sen juurenpään poisto leikkaamalla, hammasimplantin asettaminen sekä kudosnäytteen ottaminen suusta. Hammas tai sen juuri joudutaan poistamaan leikkaamalla silloin, kun se sijaitsee luun sisällä tai limakalvon alla niin, ettei sitä voida poistaa tavanomaisesti. Kudosnäytteitä taas tarvitaan suun limakalvomuutosten tutkimiseksi.

Viisaudenhampaan leikkauksellinen poisto

Viisaudenhampaita joudutaan usein poistamaan leikkaamalla, koska ne eivät mahdu puhkeamaan normaalisti. Osa viisaudenhampaista puhkeaa 18-23 vuoden iässä, osa puhkeaa vain osittain ja osa jää leukaluuhun puhkeamatta lainkaan. Viisaudenhampaiden aiheet saattavat joillakin puuttua kokonaan.

Osittainen puhkeaminen saa aikaan tulehduksille alttiit olosuhteet hampaan ympärillä. Tulehtuneen viisaudenhampaan hoitona on usein ensin tulehduksen paikallinen hoito sekä antibioottilääkitys. Hammas kannattaa kuitenkin poistaa tulehduksen rauhoituttua, koska muuten tulehdus uusiutuu tavallisesti noin puolen vuoden kuluttua.

Ennen viisaudenhampaiden poistoa on tarpeen ottaa röntgenkuva koko leukojen alueesta, jotta pystytään selvittämään viisaudenhampaan suhde alaleuan hermokanavaan ja muihin rakenteisiin. Joskus on tarpeen tehdä myös kolmiulotteinen leikekuvaus.

Juurenpään leikkaus eli resektio

Toinen yleinen leikkaustoimenpide suussa on hampaan juurenpään leikkaus eli resektio. Tähän joudutaan, jos hammasta ei voida juurihoitaa tavanomaiseen tapaan ja juuren kärjessä on tulehduspesäke.

Syynä voivat olla ahtaat tai käyrät juurikanavat, jotka eivät avaudu hampaan kärkeen asti. Myös aiemmin asetettu nastakruunu tai juurikanavaruuvi saattavat estää juurihoidon. Hampaan juuren mikrohalkeama on melko yleinen ongelma juurihoidetuissa hampaissa. Näissä tapauksissa resektiokaan ei auta, vaan hammas on poistettava.

Viime vuosina resektiotoimenpiteet ovat selvästi vähentyneet, koska ongelmatapauksissa turvaudutaan yhä useammin hammasimplantteihin. Implantit ovat titaanista valmistettuja keinojuuria, joiden päälle voidaan kiinnittää keinomateriaalista valmistettu hammas tai hammassilta. Implantteja voidaan käyttää myös irroitettavan proteesin tukena.

Implantti on tärkeää saada istutettua oikeaan asentoon ja oikean tyyppisen ikenen ympäröimäksi. Siksi implanttihoitoon nykyään liittyy olennaisena osana erilaiset luukorjaustoimenpiteet joko potilaan omaa luuta, tehdasvalmisteista luukorviketta tai niiden yhdistelmää käyttäen. Tilanteesta riippuen korjaus tehdään joko erillisenä operaationa tai implantin asettamisen yhteydessä. Jos luuta on riittävästi näitä toimenpiteitä ei luonnollisesti tarvita. Implantin ympärille tarvitaan ns. kiinnittynyttä ientä. Sen sijaintiin voidaan vaikuttaa oikealla viiltotekniikalla ja tarvittaessa iensiirteillä.

Kudosnäytteen ottaminen

Yleinen suukirurginen toimenpide on myös kudosnäytteen ottaminen esimerkiksi suun limakalvomuutoksia tutkittaessa. Kudosnäyte saatetaan ottaa esimerkiksi epäiltäessä allergiaa, pahanlaatuista kasvainta tai yleissairautta, joka heijastuu myös muutoksina suun limakalvoilla.

Hammaskulma © 2019